Osa kullankaivuun historiaa saapui hippusaunan muodossa Saunamaailman tanhuville Sastamalaan
Kaikkihan alkoi vuoden 2018 syksyllä, kun Turkan Pekan kanssa alustimme ns. ketterää känniä Ylä-Miessin turvekammin pöydän äärellä. Samaisen pöydän äärellä oli vuonna 2007 puntaroitu isomushippu nimeltä Edelweiss painoltaan 108,5 grammaa, löytäjinä Marjut Telilä ja Pekka Turkka, Telilän & Turkan yhteiseltä kaivospiiriltä. Illan tunnelman kohotessa tulin tehneeksi kaupat turvekammista sekä ns. hippusaunasta, jonka Pekka oli ostanut aikanaan 10,3 gramman kultahipulla.
Illan tunnelman kohotessa tulin tehneeksi kaupat turvekammista sekä ns. hippusaunasta, jonka Pekka oli ostanut aikanaan 10,3 gramman kultahipulla.
Pekka Turkasta on Elonkerjuu-yhtye tehnyt myös biisin nimeltä Miksi miksi, mikä osaltaan pohjusti kaupanteon kultahuumaa. Valtiovallan suuren tyhmyyden vuoksi koneellinen kullankaivuu loppuu 30.6.2020. Tämä osaltaan vaikutti päätökseeni tuoda sauna sekä osa kullankaivuun historiaa Saunamaailman tanhuville Sastamalaan. Tarkoitus on saunan lisäksi luoda saunan läheisyyteen kullankaivuuvälineistön esittely sekä mahdollisuus kokea kullankai-vuun autuus ihan käytännössä.
Hippusaunan siirto, osa 1
Hippusaunan siirto Ylä-Miessiltä Saunamaailmaan käynnistyi Kiirastorstaina 9. huhtikuuta. Akun Tuvalta kelkoilla kohteeseen kuljetusvastaavina toimivat Sami ja Junno Inna. Ennen varsinaisten purkutöiden alkua suoritimme läsnäolleiden kullankaivajien kera jäähyväissaunottelun, johon osallistuivat allekirjoittaneen lisäksi Sami ja Junno Inna, Ami, Mika ja Ukko Telilä sekä Veikko Jaskari. Yksin matkassa olleena majoittuminen sujui omassa kammissa, jossa lämpöa ja tunnelmaa riitti, kunhan vain jaksoi pitää tarpeeksi tiheät ”kipinävuorot”. Saunasession jälkeen varsinaiseen purkutyöhön kuului saunan sisäpuolisten rakenteiden purkaminen, koska yksin suoritettuna hirsien purku olisi ollut liian haastava urakka.
Hippusaunan siirto, osa 2
Toinen saunaprojektin vaihe käynnistyi sunnuntaina 3.5. Mukaani lähti hirsirakentamisen erikoismies Juhani Papunen Parkanosta. Matka Sastamalasta Lemmenjoen Ahkun Tuvalle kesti noin 15 tuntia, jonka jälkeen oli vielä noin 35 kilometrin matka kelkoilla. Kelkkamatkan loppuosalla sakea lumipyry toivotti etelänmiehet tervetulleeksi tunturiin.
Kelkkamatkan loppuosalla sakea lumipyry toivotti etelänmiehet tervetulleeksi tunturiin.
Perillä olimme vuorokauden vaihtuessa. Telilän veljeksien avustuksella saimme käyttöömme oman moottorikelkan, joka helpotti huomattavasti myös kulkemista purku kohteen ja Risto Telilän kämpän välillä. Varsinaiseen purkutyöhön kului Juhanin ammattitaidon ansiosta vain yksi 13 tunnin työpäivä, toinen vajaa päivä meni joutopuiden eli purkujätteiden hävittämisessä. Ylä-Miessin alkuviikon suojakeleistä johtuen saunan hirsien kuljetus ei onnistunut pariin päivään, joten aikaa jäi tunturimaisemista nautiskeluun, dronella kuvailuun sekä muuten ”laveripäiviä” vietellen. Viimein koitti varhainen perjantaiaamu ja -3 pakkasasteen ansiosta kuljetus kohti Ahkun Tupaa alkoi neljän kelkan ja reen vahvuudella. Alkumatka noin 20 kilometriä sujuikin hyvin joutuisasti, kunnes keli muuttui jälleen suojaiseksi. Se aikaansai muutaman haasteellisemman vaiheen matkan tekoon, mutta niistäkin selvittiin ongelmitta kokeneiden kuormakuskien ansiosta. Kolmen tunnin kuorma-ajon jälkeen olikin aika nauttia päätepisteenä olevan Ahkun Tuvan Margettan aina maistuvasta poronkäristyksestä.
Tällä kertaa paluumatkalta ei poikkeuksellisesti tullut ainoatakaan ”passikuvaa”.
Ahkerien apukäsien ansiosta saunahirret saatiin siirrettyä kuorma-auton kyytiin ripeästi. Näin pääsi noin 1200 kilometrin paluumatka alkamaan. Poikkesimme vielä hakemaan Rovaniemeltä Kelan Jukalta kullankaivuuseen liittyvää välineistöä. Perille saapuminen Sastamalaan vierähti seuraan päivän aamuun. Tällä kertaa paluumatkalta ei poikkeuksellisesti tullut ainoatakaan ”passikuvaa”. Erityiskiitos Telilän Amille, Mikalle ja Ukolle asiantuntevasta kuljetusavusta sekä kuljetusreitin opastuksesta & tekemisestä, sekä myös Telilän Ristolle Ylä-Miessin viihtyisän mökin lainasta.
On surullista nähdä, kun ahkerilta kaivajilta päätetään perinteikäs ammatti, samalla päättyy myös merkittävä osa Lemmenjoen kullankaivuun historiaa.
Hippusaunan uudelleenrakennus alkoi heti 11. toukokuuta tavoitteena ensilöylyt vielä toukokuun lopulla, toivon mukaan vielä samalla porukalla, jolla saunoimme tunturissa huhti-kuussa. Seuraava retkeni tunturiin ajoittuu kuluvan vuoden juhannuksen jälkeiselle viikolle, jolloin kullan konekaivuu päättyy Lemmenjoen alueella. On surullista nähdä, kun ahkerilta kaivajilta päätetään perinteikäs ammatti, samalla päättyy myös merkittävä osa Lemmenjoen kullankaivuun historiaa.
Katso tästä Jukka Kelan Kullanhuuhdonnan ABC:
”Kullankaivuu käsin on kovaa työtä, jota voi verrata ojankaivuuseen tai punttisalitreeniin”, sanoo Lemmenjoen Pehkosenkurussa perinteisin menetelmin kultaa kaivava Jukka Kela.
